maanantai 30. tammikuuta 2012

Raipe rakas 12-vuotta!!

Paljon onnea Raipeliini! Mittarissa on nyt vuosia kaksitoista ja niistä yhdessä ollaan kuljettu kahdeksan! Paljon ollaan nähty ja koettu. Opittu yhdessä ja toisiltamme. Tällä hetkellä itsellä ikävä on valtaisia, kun vaari on pohjoisessa hoidossa ja itse Helsingissä.

Raj on vieläkin reippaassa kunnossa. Lenkit mennään ihan samalla innolla kuin ennenkin, vaikka askel jo vähän painaakin. Hierojalle pitäisi mennä asiakkaaksi vaarin niin saisi paikkojaan vähän auki eikä kynnet kuluisi meidän maratooneilla puhki :P Alkaa ne vanhat luut jo Rajllakin hieman kolottamaan eikä kuulokaan ihan niin hyvin taida pelata kuin nuorena poikana, mutta ei se paljon menoa haittaa.

Raj talvella 2011


Maalla sitä ei tahdo pihalta saada pois kun tahtoo siellä istuksella ja makoilla. Japanilainen kun on niin ilmeisesti hakee siellä jotain sisäistä rauhaansa meditoimalla :D
Raipehan on aina ollut miesten mies ja sitä se on edelleenkin. Luonteensa puolesta se saa minut toivomaan mahdollisuutta kloonaamiselle, koska se on itse täydellisyys. Ainakin minulla ja meidän perheeseen. Raj on sosiaalinen, kaikkien ihmisten ylin ystävä. Lisätään tähän vielä ne laitapuolen kulkijat jotka on Rajn mielestä parhautta, jokainen pitää käydä tervehtimässä ja rapsutukset hakemssa, Rajhan toivoisi myös itse saavansa ihmisen sisäelimet niin voisi nauttia muiden mukana alkoholia. Tämä synttärilahja kyllä jää tänäkin vuonna saamatta, sori Raj.

Omassa laumassa Raj on suojeleva ja myös vähän noiden akkojen pompoteltavissa :P Tai sitten se ei vain vanhoilla päivillään jaksa välittää. Pavehan saa tehdä suurinpiirtein mitä vain vaarilla ja tämä ei korvaansa lotkauta. Korkeintaan tulee minun viereen seisomaan, että voisinko minä mitenkään komentaa tuota kakaraa pois kun eihän hän nyt sitä voi millään tehdä..... -.- Mutta sitten kun Rajlla menee hermot niin siinä perheen akka-koirat juoksee pää kolmantena jalkana karkuun. Joten loppuuunsa Raj on se joka viimeisen sanan sanoo, se on vain viisas mies eikä mene aukomaan päätään turhasta naisille ;) Moni mies siis saisi ottaa mallia! Anna naisten tehdä niin kuin ne haluaa niin pitkälle kuin voit, ennen kuin asiaan puutut niin säilyy rauha maan päällä eikä tarvitse kuunnella nalkutusta.

Raj ja Wilma jouluna 2011
Toivottavasti vaari saa vielä monta hyvää vuotta! Itselle elämäni koira enkä voi olla kuin kiitollinen siitä, että Raj meidän perheeseemme sattui eksymään. :)

Raj ja Paavo jouluna 2011
Harmi, ettei minulla ole nyt ihan uusia kuvia vaarista. PItää ottaa heti lisää kuvia kunhan taas samassa osoitteessa ollaan :)

perjantai 27. tammikuuta 2012

Päivityksiä

Matadori-urokset tekstiin tuli tänään pieniä päivityksiä. Tuli käytyä vähän noita sukuja läpi, mistä ei aikaisemmin löytynyt tarpeeksi tietoja. Ei voi muuta sanoa taas kuin, että tieto lisää tuskaa. Aina se on tiedetty, että kaikki nämä on sukua toisilleen, mutta kun edessä on kaikki nuo mustaa valkoisella ja kuvina niin ei voi muuta todeta kuin, että onko tässä mitään järkeä? On kuin rotu olisi luotu 20-vuotta sitten tuosta yhdestä koirasta.

Tästä pääset suoraan kyseiseen juttuun. Päivitys on tekstin lopussa erillisellä merkinnällä.

tiistai 17. tammikuuta 2012

Roturisteytykset

Kaikki jotka on aikaisemmat tekstini lukeneet ja osaavat laskea yksi plus yksi, ovat varmasti huomanneet kuinkä tärkeä projekti roturisteytys on akitalle. Olen kuitenkin kuullut monia seikkoja jotka puhuvat roturisteytystä vastaan.

”Ei tilanne vielä ole niin paha, etteikö sitä uusilla erisukuisilla tuonneilla pelastettaisi”

Jep, tämä on melko kattavasti kumottu aikaisemmissa teksteissäni. Erisukuisia koiria ei ole tähän maahan tullut todistettavasti kuin yhden pentueen isän muodossa ja sekin periytti jälkeläisilleen SA:ta. Tai no, riippuu tietenkin siitä miten sen erisukuisen määrittelee. Jos tuijotetaan vain koiranetissä näkyvää kolmea taikka neljää sukupolvea niin kyllähän meidänkin suomalainen kanta näyttää erisukuisilta ja sukusiitosprosentit pysyy pienenä. Mutta totuuden näkee jokainen joka vähän jaksaa vaivaa nähdä ja nettiä selata. Tilanne rodulla on yhtä paha niin amerikassa kuin euroopassa. Karu totuus vain on, että kantamme länsimaissa koostuu samojen koirien jälkeläisistä. Japanissa todennäköisesti löytyisi jotain perämetsä kasvattajia joilta ei linjoista löytyisi näitä näyttelystaroja mutta se ei vielä niistä terveitä tee. AI-sairaudet on todella, todella laajasti levinnneet kantoihimme ja ne tulevat joka puolelta vastaan pitkältä ajalta, oli sitten kyseessä ne vähemmän tunnetut brindle-linjat tai nämä punaiset sukulaiset tai sitten ihan eri sukuiset koirat. Sad but true.

”Mutta nehän olisi sitten sekarotuisia!!”

So? Eikö koiran pääasia ole olla terve ja kun nyt puhutaan seurakoirista niin ihmisen terve seuralainen? Risteytyspennut rekisteröidään kennelliittoon akitana, mutta ne menevät ER-rekisteriin kuten melkein kaikki tuontiakitatkin. Niillä on samat oikeudet osallistua näyttelyihin ja muihin harrasteisiin kuin niin sanotusti puhtaillakin akitoilla. Tosin se onkin kysymys millaista näyttelymenestystä ensimmäisen polven risteytyksen kanssa voisi tulla :D Akita ja shiba ovat kuitenkin niin lähellä toisiaan ulkonäöllisesti, että olemassa on mahdollisuus, että jo ensimmäinen sukupolvi pärjäisi mukiinmenevästi näytelmissä. Tosin näyttelyt on itselle ainakin täysin sivuseikka, kuten näkee omasta innokkaasta näyttelyissä käymisestä :P Pääasiana risteytyksessä on rodun geenipoolin laajentaminen ja parempaan terveyteen pyrkiminen.

Hyvä esimerkki siitä miten nopeasti se rodunomainen ulkomuoto tulee risteyttämällä takaisin löytyy pinsereistä. Kennel Yarracita on tehnyt jo vuodesta -97 lähtien roturisteytyksiä pinserin ja snautserin välillä. Takapakkeja aina tulee, mutta missä kasvatustyössä niitä ei tulisi. Kuitenkin tästä huolimatta, jo kolmannessa polvessa risteytyksiä löytyy Suomen muotovalion arvon saaneita koiria. Joten ei ne ihan susirumia sekarotuisia ole :P Kyseessä kuitenkin rodut jotka on rakenteeltaan samanlaisia, mutta väri ja turkinlaatu on täysin erilainen. Eli roduilla on huomattavasti suuremmat eroavaisuudet fyysisesti kuin mitä esimerkiksi akitalla ja shiballa on.

Suosittelen tutustumaan näihin risteytystyön tekijöihin

Tässä myös kuva bokseri-gorgi risteytyksistä.


Rodun pystyy melko helposti näistä tunnistamaan. Sitä en sano, oliko järkeä hakemalla hakea sitä töpöhäntää, mutta risteytykseksi rodun tunnistaa helposti.

”Roturisteytyksen myötä menee maine ja kukaan ei myy enää tuontikoiria Suomeen saati halua ostaa täältä kun koirat ei ole puhtaita!”

Tämä tietenkin voi olla ikävä sivuvaikutus jos muu maailma on niin tätä vastaan. Mutta vuoden parin päästä ensimmäisestä hälinästä kukaan tuskin enää edes muistaa koko asiaa, varsinkin jos satumme saamaan tästä kokeilusta hyviä tuloksia. Asia voi jopa kääntyä niin, että ulkomaillakin kiinnostus risteytyskoiriin herää ja niitä halutaan täältä tukemaan omaa jalostustoimintaa. Vielä parempi olisi, että muu maailma tulisi meidän perässä ja alkaisi myös tekemään työtä roturisteytyksien parissa.

Onhan noista muistakin risteytyksistä välillä koko maailma ollut enemmän tai vähemmän raivoissaan, mutta kumpi on tärkeämpää. Se, että meillä olisi mahdollisesti tulevaisuudessa terveempiä koiria vai se maine muun maailman silmissä hetkellisesti? Varsinkin kun kenenkään ei ole pakko tähän hankkeeseen ryhtyä eikä näitä risteytyskoiria kasvatustyössään käyttää. Kuinka pitkälle olemme valmiita suojelemaan sitä ah, niin rakasta mainetta koiriemme terveyden kustannuksella? Itse henkilökohtaisesti toivotan muulle maailmalle tervemenoa helvettiin, jos muu maailma ei kykene tätä projektia suvaitsemaan ja antamaan arvoa tälläiselle kokeilulle. Meidän rotumme ei menetä yhtään mitään roturisteytyksessä, mutta voi saavuttaa todella paljon terveydellisesti ja jopa luonteensakin puolesta. Rotupuhtaus alkaa olemaan meikäläisen korvissa jo kirosanaan verrattavissa. Asia mitä yksi herra tuolla Saksanmaalla aikoinaan huuteli kovinkin isoon ääneen :P Heil AKIHO! Vai miten se menikään..

Ja loppuun vielä maininta, että nämä tekstit on omia pohdintojani, eivätkä suinkaan edusta yhdistyksien mielipiteitä ym joiden toiminnassa olen mukana. Ettei mitään väärinkäsityksiä syntyisi ;) En myöskään ole puhdasrotuisia koiria vastaan, mutta vastustan sitä ajatusmaailmaa, että ainoa oikea koira on puhdasrotuinen eikä muita vaihtoehtoja ole olemassa.

Seuraavassa tekstissä sitten pyrin pureutumaan siihen, miten valita rotu ja koirat roturisteytykseen. Esimerkkinä meidän oma projekti siis. Akita-shiba risteytys.

tiistai 10. tammikuuta 2012

Paavo the Paholainen kaksi wee!! Two-years old Demon!

Nyt vasta pääsin blogiin käsiksi niin meidän vauvan synttärionnittelut ovat myöhässä! Onneksi kettu ei tajua asiaa itse, eikä kerkiä murjottamaan. Mutta niin se vain on aika mennyt ja pikkukoira on nyt muka isokoira. Isoa tuosta ei kyllä saa tekemälläkään kun ukkiinsa ja isäänsä vertaa :D  Toisaalta, on ihan hyväkin, ettei tuo tasmanian tuholainen ole yhtään isompi koska jälkikin olisi varmasti sen mukaista.

Meidän vauva paholainen väsyneenä, kerrankin.
Kuva: Mika Hietala 


Ei Paapoa aikuiseksi voi sanoa, pentu se on edelleenkin ja jos äitiinsä tulee niin aikuiseksi kasvaa ehken joskus kahden vuoden päästä. Tai tällä hetkellä Pave on päässyt jo murrosikäisen kiukuttelevan teinin tasolle, ei suinkaan enää uhmaikäinen muksu. Toinen mörkökausi on ilmeisesti menossa (joo, Pave on vähän hidas..) koska suurin osa ihmisistä on nyt paholaisen mielestä massamurhaajia tai vähintäänkin epäilyttäviä huijareita ja suhtautuu karsaasti melkein kaikkiin kun ennen suurin osa otettiin vastaan avosylin huskymaisesti pomppien. Katselee vain alta kulmiensa ja tuhisee paheksuvasti. Niin Paapoa....... Energiaa on kuin pienessä kylässä, mikä on itselle tällä hetkellä haastavaa kun toipilaana olen. Tosin muutama päivä takaperin sain lääkäriltä jo luvan alkaa kuntoilemaan ja rasittamaan itseäni! Wohoo, eli jaksetaan jo kävellä kilometri ennen kuin meikä haukkoo happea kuin kala kuivalla maalla. Onneksi koirapuisto on tuossa vieressä missä voi juoksuttaa meidän pientä shakaalilasta.

Syksyllä Pavella oli jonkin verran kutinaoireita, mistä tuli erinäisiä kaljuja kohtia, mutta tarkkaa syytä ei tiedetä tälle. Tarkoitus olisi käyttää neiti nyt keväällä testeissä ja katsoa mitä sieltä mahdollisesti löytyy. Suvussa kun on allergiaa (Raj-ukki) ja siskollakin todettiin viime vuonna allergioita joten hyvin mahdollista on, että ne on Pavellakin sitten allergiaa. Mutta sen näkee sitten, muitakin syitä voipi olla. Kuten esimerkiksi syksyn rapakelit, mitkä Helsingissä aiheutti monille koirille iho-ongelmia, tylsyys ja tarve purkaa energiaa johonkin, koska itse olen ollut syyskuusta lähtien toipilaana (ensin mursin häntäluuni ja sitten tämä keuhkosarkoidoosi) niin elukatkin on saaneet vähemmän liikuntaa ja aktiviteetteja.

Paholaisen uusi harrastus. Hiihto. Tai ehken parempi sanoa välineurheilu. 


Pahoittelen sekavaa tekstiä, tällä kertaa en jaksa tätä oikolukea miljoonaa kertaa, joten tästä löytyy se noin biljoona kirjoitusvirhettä :D Lukihärönen kun kirjottelee niin näin käy aina. Koitan muokkailla tätä kun armaat kriitikkoni tämän lukevat ja nakkelevat korjauksiaan sormiaan heristäen. Luff ya guys!

Paavo Thö Sakemanni /Paavo the German Shephard


And something also in English! Our little Demon Paavo is now two years old! She should be adult now, but she is still our baby. Or now could say she is our grumpy teenager. She is having her second boogeyman-season now, yes she is little bit slow. She thinks now that everyone must be somekind of serialkillers and she will just look under her brows and snort. Hopefully she gets back to normal soon! Normally she goes to people jumping like happy husky. She is full of energy what is problematic to me at the moment because my own shape is really bad because this lugn sarcoidosis. But luckily I have dogpark near so I can go there and make her run!

But yeah, there was something in English now! Sorry about my bad writing, just writing with the flow and not checking mistakes! I will check those later. Feeling too lazy now. In the future I try to write more stuff in English also, mainly focusing to my own dogs and my favorite subject genetics and breeding.

But yeah, I wish that everyone will have great year 2012! Hopefully the world wont end :D