keskiviikko 28. joulukuuta 2011

Matadori-urokset - mitä ne ovat ja miten ne vaikuttavat jalostukseen?

On sanottu moneen kertaan, että tuonnit ovat ratkaisu akitan jalostuksessa ja sen tulevaisuuden pelastamisessa. Tämä on toki osittain totta, mutta vain silloin jos saamme maahan erisukuisia tuonteja. Suomalaisen ja myös Eurooppalaisen kannan taustalta löytyy yksi tietty koira lähes jokaisesta linjasta, mitä voi tarpeeksi pitkälle 80-lukua seurata. Ise Unryu Go Ise Meiwa Kensha syntyi vuonna 1988 ja se oli todella komean punainen uros jota käytettiin paljon jalostukseen tästä syystä.

Sukuja tutkiessa tulisi olla tiedossa jalostuskoirien suvut useamman sukupolven taakse, mutta useimmille tuontikoirille ei ilman salapoliisityötä saa kuin kolmen polven sukutaulun. Kolmesta polvesta ei selviä kuin ihan kaikista räikein sukusiitos ja useimmiten kauempaa taustalta löytyykin paljon samoja tuttuja nimiä, eli juurikin ns. matadoreja.

Tuonneista 2000-2011

KoiraNetin tietojen perusteella tuontiakitoja tällä aikavälillä on Suomeen tullut 60 koiraa, joista 11 koiralla ei ole tarpeeksi sukutietoja järjestelmässä, jotta voitaisiin todeta niiden olevan todella erisukuisia ja yksi näistä 60 koirasta on amerikanakita. Yhdellä koiralla yhdestätoista löytyy suvusta Ise Unryu Go Ise Meiwa Kenshan emänisä ja kaikkien tuontikoirien takaa löytyy noin 10.polven sisällä itse Ise Unruy Go. Kyseinen koira löytyy monesta eri linjasta koiriemme takaa, kun sukutauluja tutkii tarpeeksi pitkälle. Muita paljon käytettyjä koiria on Tohgoku of Shimoda Kurofune (Ise Unryu Go Ise Meiwa Kenshan poika), Hokuto Go Kisarazu Shirai Kensha (jonka takaa löytyy myös Ise Unryu Go Ise Meiwa Kensha) ja Kakusui Go Tezuka Kensha (jonka takaa löytyy Tohgoku of Shimoda Kurofune) . Koiriemme suvuissa ilmenee muitakin paljon käytettyjä uroksia, mutta jotta tämä pysyisi jotenkin kasassa keskitymme vain näihin tiettyihin linjoihin, koska levinneisyytensä puolesta jo nämä riittävät tekemään melkein koko kannastamme sukulaisia keskenään.

Yhdestätoista koirasta joiden sukutietoja ei löytynyt tarpeeksi, jalostukseen on käytetty kahdeksaa koiraa, joista yhden suku ei ole jatkunut 1. polven jälkeen. Kahdella koiralla näistä kahdeksasta on tehty kaksi pentuetta (uusintayhdistelmä). Muuten nämä jalostukseen kätetyt koirat on jatkaneet sukua koirien kanssa, joiden taustalta löytyy myös Ise Unryu Go.

Jalostukseen käytetyt urokset 2007-2011

Kahdeksasta eniten käytetyimmästä uroksesta kolmella ei ole sukutietoja tarpeeksi pitkälle, jotta niiden voitaisiin sanoa todella olevan erisukuisia. Muilla uroksilla suvuista löytyy Ise Unryu Go Ise Meiwa Kensha ja Tohgaku of Shimoda Kurofune. Neljältä urokselta löytyy taustalta myös Hokuto Go Kisarazu Shirai Kensha.

Pitemmällä aikavälillä 2000-2011

Jalostukseen on käytetty tällä aikavälillä 36 eri urosta, joista kahdeksalla ei ole tiedossa tarpeeksi sukutietoja jotta niiden voitaisiin sanoa olevan erisukuisia. Yksi näistä koirista on amerikanakita ja sen jälkeläisistä vain yksi on jatkanut sukuaan koiran kanssa, joka on sukua Ise Unruy Go Ise Meiwa Kenshalle. Näistä kahdeksasta koirasta kahden sukua ei ole jatkettu ensimmäisen pentueen jälkeen. Sukuaan jatkaneista koirista kaksi on yhdistetty narttuihin, joiden sukuja ei tunneta niin pitkälle jotta voitaisiin sanoa niiden olevan eri sukusuisia, muut yhdistelmät oli narttujen kanssa jotka ovat sukua Ise Unryu Go Ise Meiwa Kenshalle. Yhden jalostukseen käytetyn uroksen sukutaulusta ei löydy 80-luvun alkuun mennessä koiria, jotka olisivat sukua suurimmalle osalle Suomen kannasta. Valitettavasti tämän uroksen jälkeläisistä kaksi on sairastunut SA:han, joten se on tämän sairauden kantaja ja periyttäjä. Uroksen jälkeläisiä on kyllä käytetty jalostukseen, mutta jalostuksessa on käytetty vain koiria joiden suvuista löytyy Ise Unryu Go Ise Meiwa Kensha.

Jalostukseen käytetyt nartut 2007-2011

Kahdeksasta eniten jalostukseen käytetyistä nartuista yhdellä ei ole sukutietoja tarpeeksi pitkälle, jotta sen voitaisiin sanoa varmasti olevan erisukuinen. Kaikilla muilla nartuilla suvuista löytyy Ise Unryu Go Ise Meiwa Kensha. Neljällä nartulla myös taustalta löytyy Tohgaku of Shimoda Kurofune.

Ja nartut pitemmällä aika välillä 2000-2011

Jalostukseen on käytetty tällä aikavälillä 46 eri narttua joista kuudella ei ole tiedossa tarpeeksi sukutietoja, jotta niiden voitaisiin todeta olevan erisukuisia. Kaksi näistä nartuista on täyssisaruksia eri pentueista (uusintayhdistelmä). Yhdellä nartulla on tehty kaksi pentuetta uroksen kanssa jonka sukutietoja ei tunneta tarpeeksi, jotta sen voitaisiin sanoa olevan erilinjainen ja yhdellä nartulla on tehty pentue uroksen kanssa jonka sukutietoja ei tunneta tarpeeksi jotta sen voitaisiin sanoa olevan erisukuinen. Muuten nämä kuusi narttua on astutettu uroksilla, joiden suvusta löytyy paljon käytty Ise Unryu Go Ise Meiwa Kensha. Kaikki muut jalostukseen käytetyt nartut ovat itse sukua suuresti käytetylle Ise Unryu Go:lle.

Joten summa summarum; suurinpiirtein koko suomalainen kanta on sukua keskenään enemmän tai vähemmän. Geneettisesti tämä näyttää todella huolestuttavalta. Vaikka sukupolvien välillä tapahtuu ajan myötä mutaatioita, ei se tätä tilannetta paljon paranna, koska sukupolvia ei ole läheskään tarpeeksi tähän ja mutaatioita tapahtuu geeneissä äärimmäisen harvoin. Pieni toivon kipinä erisukuisiin koiriin kuitenkin elää, koska eräät kasvattajat rodun kotimaassa kasvattavat vain jotain tiettyä väriä, eivätkä helpolla sotke esimerkiksi brindleen punaisia koiria. Muutaman koiran taustalta, joiden suvuista ei ihan tarpeeksi pitkälle löytynyt tietoja, on pitkiä brindlelinjoja ja voi olettaa, että näiden koirien taustalta ei löydy 80-luvultakaan muita kuin brindlejä. Ainakin näin voi toivoa, varmuutta ei ole ennen kuin suvut saadaan tietoon, mutta silti tässä on kyseessä vain muutaman koiran poikkeama meidän kotimaamme akitakannassa, eikä tämä paranna pahemmin sitä lähtökohtaa, että koko rotu on vain muutamasta kantakoirasta kehitetty.

Tilanne muualla maailmassa.

Kaikkia tietoja koirien suvuista ei ole täysin tiedossa, eikä tiedossa ole myöskään kaikkia Eurooppaan tuotuja koiria. Mutta kun sukutauluja tutkii esimerkiksi viimeiseltä kymmeneltä vuodelta, niin suurin osa koirista joiden sukutaulut on tiedossa tarpeeksi pitkälle ovat sukua näille samoille koirille, joille suomalainenkin kanta on sukua. Tämän vuoksi on äärimmäisen vaikeaa löytää tuonteja jotka olisivat erisukuisia suomalaiseen kantaan nähden. Japanissa on siis saatu todellinen jalostuksellinen pullonkaula aikaiseksi 80-90-luvuilla, eikä tilanne tunnu menevän parempaan suuntaan, koska näiden paljon käytettyjen urosten tiettyjä jälkeläisiä käytetään tänä päivänä myös todella laajalla rintamalla Japanissa. Huolestuttavaa tilanteessa on myös se, että Suomeen jalostuskäyttöön tuotua Dairin Go Fukuoka Tokuhisaa on käytetty Japanissa todella paljon jalostukseen ja useita sen jälkeläisiä on tuotu Eurooppaan ja käytetty jatkojalostukseen. Suomessa koiran jälkeläisiä on sairastunut autoimmuunisairauksiin joten tiedämme, että kyseinen koira periyttää ai-sairauksista SA:ta. (HOX! Tähän kohtaan tarkennus sivun alalaidassa!)

Jos sukujen tutkimiseen on käytössä pelkästään Suomen Kennelliiton KoiraNet, niin meille ei todellakaan paljastu koko karu totuus, koska koirien sukutietoja ei ole läheskään tarpeeksi pitkälle kyseisessä järjestelmässä. Tämän vuoksi onkin hienoa, että tänä päivänä löytyy myös joitain maailmanlaajuisia tietokantoja, joihin harrastajat keräävät omatoimisesti koirien sukuja ja tietoja. Toki tämä lisää myös virheiden mahdollisuuksia, koska kuka tahansa voi tietoja käydä lisäämässä ja muuttamassa.

Mutta pelkän KoiraNetin tietojenkin pohjalta voidaan kerätä sen verran kattavaa tietoa, että tällä hetkellä akitan jalostus maassamme on hienoisessa umpikujassa. Populaatiogenetiikassa ns. turvallinen tehollinen populaatiokoko on vähintään 100-200 ja jotkut tutkijat suosivat jopa 500 rajaa. 50 on ehdoton minimi, tämän alittavat lajit lasketaan jo uhanalaisiksi.

Maamme akitakannan tehollinen populaatiokoko sukupolvea kohti on viimeiseltä neljältä vuodelta kaavalla Ne = 4 * U * N / (U + N) on 44.

Tämä on myös optimistinen luku, koska kaavassa ei lasketa koirien keskinäisiä sukulaisuuksia. Mutta vaikka tämä arvio olisikin yläkanttiin, luku osoittaa silti sen, että kantamme ei tule selviämään omillaan vaan tarvitsemme kipeästi uutta verta, joko sellaisten uusien tuontien muodossa joilla on oikeasti jotain uutta annettavaa suvuissaan tai sitten roturisteytyksellä, mikä olisi mahdollisesti ihanteellisin ratkaisu akitan huonossa geneettisessä tilanteessa.

Lisäksi maassamme käytetään aivan liian vähän eri uroksia jalostukseen. Isien ja emien lukumäärä suhde tulisi olla ihanteellisessa tilanteessa 1 (eli yhtä monta urosta käytetty jalostukseen kuin on käytetty narttuja). Vuonna 2011 sukupolven (neljän vuoden) isä-emä suhdeluku on rodullamme 0,62 ja se on ollut viimeiset vuodet laskussa. Suositus on, että isien ja emien suhde tulisi olla vähintään 0,70.

Tämä siis tilanne Suomessa. Harmi, ettei muilla mailla ole vielä yhtä kehittynyttä jalostustietojärjestelmää kuin meillä on käytössämme täällä pienessä peräpohjolan valtiossa. Olisi mielenkiintoista päästä tutkimaan koko maailman akitakantaa yhtä hyvällä tietokannalla, mutta se taitaa jäädä unelmaksi.

TILANNEPÄIVITYS 27.1.2012
Tuossa tuli iltapuhteena käytyä sukuja taas läpi kun paljon on uusia päivityksiä tullut. Surullinen on tämä meidän tuontikoirien tilanne. kolmea lukuunottamatta kaikki muut tuontikoirat omaavat linjoissaan Ise Unruy Go:n. Tämä on todella, todella surullista katsottavaa. Jopa ne muutamat toivonkipinät mahdollisista brindlelinjoista jotka ei samaa sukus ole, karisi sen siliän tien. Jäljelle jäävistä koirista yksi toki on tuntemattomampaa brindle-linjaa, mutta se on myös periyttänyt jälkeläiselleen VKH:n. Kaksi muuta ovat punaisia uroksia, jolla ei vielä ole sukutietoja niin pitkälle tiedossa, että mitään voisi varmasti sanoa. Toinen näistä on kuitenkin myös periyttänyt VKH:ta ja sen suvusta löytyy paljon käytetty Touichi Noshiro Senjusou. Toinen näistä uroksista ei ole periyttänyt Suomeen ai-sairauksia ja se itsekin on veteraani-iässä ja terve. Taustalta ei vielä löydy muita samoja koiria kuin Touichi Noshiro Senjusoun isä Tochi No Arashi Go Ousow.


TILANNEPÄIVITYS 31.5.2012
Heti alkuun täytyy avata hieman aiemmassa tekstissä ollutta kohtaa Dairin Go Fukuoka Tokuhisasta. Tekstissä puhuttiiin Dairinin jälkeläisistä ja tällä tarkoitettiin sen jälkeläisiä useammassa sukupolvessa, ei siis pelkästään ensimmäisen polven jälkeläisiä. Tiina Vuorio ja Jenna Hellman myös ystävällisesti oikaisivat tietojani Dairinin taustasta sen verran, että ei ole varmaa tietoa siitä, kuinka monta pentuetta Dairinilla on Japanissa. Mutta joka tapauksessa, Dairin löytyy usean keski-eurooppalaisen akitan takaa ylemmissä polvissa ja sen SA-kantajuus paljastui vasta jalostuskäytössä Suomessa. Tämä oli vain esimerkki siitä kuinka helposti mahdolliset kantajuudet leviävät, kun tietoa tulee hitaasti julkisuuteen. Tämä ei ollut siis sormen osoittelua mihinkään suuntaan, vaan puhdas esimerkki. Dairin oli ja on yksi hienoimmista akitoista mitä olen koskaan tavannut ja nähnyt.
Onneksi Suomessa olemme todella avoimia sairastuneista koirista ja yhdistyksen avoimelle listalle niitä on ilmoitettu todella hyvin. Muualla maailmassakin avoimet listat alkavat saamaan suosiota, kun Ruotsin akitayhdistys julkaisi oman listansa ja Saksasta tuli facebookin kautta harrastajilta omia listauksia. Parempaan suuntaan olemme siis koko ajan menossa tässäkin asiassa!
Sukupuut on hieman auenneet taas lisää näiden kolmen koiran kohdalta, joilta näytti viime päivityksen kohdalla puuttuvan Ise Unruy sukutauluistaan. Yksi uroksista, joka ei ole ainakaan vielä periyttänyt AI-sairauksia jälkeläisilleen, omaa sukupuussaan  Touichi Noshiro Senjusoun kahteen otteeseen ja sen isä  Tochi No Arashi Go Ousow on sukupuussa kerran erikseen nähtävissä. Tästä kolmikosta brindlellä uroksella ei ole vielä sukupuussaan näkyvissä Ise Unruytä eikä muitakaan punaisia paljon käytettyjä uroksia. Kolmannella uroksella löytyy Touichi Noshiro Senjusou sukupuussaan useamman kerran, mutta vaillinaisessa sukupuussa ei ainakaan vielä ole löytynyt Ise Unruyata.


Lähteet:

lauantai 10. joulukuuta 2011

Välillä sitten ihmisetkin sairastaa..

Allekirjoittanut sitten päätti sairastua ihan urakalla tässä juuri sopivasti joulun alla. Diagnoosit on pyörineet keuhkokuumeessa, mykoplasmassa, keuhkoklamydiassa ja vaikka missä ennen kuin päätyivät lopulta siihen, että sarkoidoosi meillä on. Marraskuun 21. päivästä lähtien tässä on sairasteltukin ja kuumetta ollut koko ajan niin ihan kiva, että saivat vihdoinkin jonkun selvyyden asiaan ja hoidot kuntoon. Tällä hetkellä jo useampi päivä sairaalassa maatessa, onneksi sain mukaan läppärin ja netin niin en ihan tylsyyteen pääse kuolemaan varsinkin nyt kun olo alkaa olemaan parempi. Pitkä aikainen sairasloma tässä vielä on edessä, että itsensä saa takaisin kuntoon, mutta jospa sitä sentäs pystyisi taas kävelemään ja olemaan ilman päivittäistä korkeaa kuumetta :D Hieman alkoi jo olemaan huolestuttavaa kun itse ei enää edes tajua jos kuumetta on yli 38 astetta kun sitä pitää normaalina lämpönä.

Tämä sairastelu myös johti siihen, että koirat lähti reilu viikko takaperin pohjoiseen mummolaan hoitoon. Jaksamista vain armon äiteelle, että siellä pelaa meidän ryhmärämän kanssa. Lupaan korvata jokaisen maton minkä nuo riehuessaan tuhoaa :P Onneksi myös lähistöllä oli ystäviä ja sukulaisia jotka auttoivat koirien ulkoiluttamisessa ja hoidossa ennen kuin ne hoitoon pohjoiseen sain. Hukassa olisin ollut kun korkea kuume ja jalat kyhmyruusun myötä niin huonossa kunnossa, että jokainen askel oli täyttä tuskaa. Haleja ja rakkautta teille kaikille <3 Meikäkin pehmentyy ihan.

Tässä myös yksi asia mitä jokaisen koiranhankkijan kannattaa miettiä. Mitä sitten tehdä jos itse sairastuu niin pahasti ettei koirista voi hetkellisesti huolehtia? Kannattaa jo etukäteen miettiä ja sopia tukiverkko joka auttaa hädän hetkellä koska niiden koirien kun on pakko päästä sinne pihalle vaikka omistaja olisi pää kainalossa.  Itsellä tämä on onneksi melko helppoa täällä Helsingissä kun on paljon ystäviä lähistöllä ja myös sukulaisia. Mutta kauhulla tuli mietittyä muutamaan otteeseen, että entä jos tämä olisi tapahtunut silloin kun asuin Torniossa missä oli huomattavasti vähemmän sellaisia ihmisiä joiden käteen tuon meidän friikkisirkuksen olisi uskaltanut antaa. Sitä olisi todennäköisesti sitten itse linkutettu hammasta purren pihalle ja takaisin ja toivottu parasta. Varmaan olisi pitänyt teipata selkään lappu missä lukee pyörtymisen varalta ohjeet :P

Tässä vielä linkit meitsin tämän hetken sairauksiin sarkoidoosi ja kyhmyruusu.